Juu, jossain vaiheessa alkoi muhia ajatus, että vuodelta 1970 oleva sinänsä komeasta kahdeksantuumaisesta laudasta tehty sisäkattomme kaipaisi vaalennusta. Etenkin kun noita valaisimia ei katossa liikaa ole, niin tilannetta ei auta, että aika on katon tummentanut. Pimeätä oli.
Siis eikun tuumasta toimeen ! Projekti alkoi sillä, että lautojen välissä "pohjalla" ollut musta tervapahvi piti poistaa mattoveitsellä. Ei sitä rakoa ollut kuin parisataa metriä kun kattoa oli ehkäpä noin 60 neliötä...
Tämän jälkeen piti kaikki reunat teipata maalarinteipillä ja suojata lattiat paperein. Aivan kamalaa nysväystä. Sitten pääsikin jo maalaushommiin. Ensimmäisen kerroksen vedin K-Raudan neidon ohjeiden mukaisesti Häftgrund -otepohjamaalilla. Tästä oli se hyöty, että koska se oli niin hyvin peittävää, niin selvisin vain yhdellä kerroksella pintamaalia (väriä Kinos, kiinnostuneille tiedoksi). Melkoinen säästö ajassa!
Tuosta alla olevasta kuvasta näkee, että ero vanhaan on melkoinen!
Ensin olohuoneen toinen puoli ja sitten toinen. Näin ei
tarvinnut tyhjentää koko olohuonetta yhdellä kertaa.
Jossain vaiheessa viimein koitti se hetki, että katon maalaus oli valmis. Siinä vaiheessa olin sitä mieltä, että jo oli aikakin !
Viimeisiä vetoja vaille valmis katto pohjamaalin osalta!
Kun katto oli maalattu, niin yllätyksekseni en kiinnittänytkään vanhoja valaisimia eteiseen, käytävään ja olohuoneeseen, ne olivat salaperäisesti vaihtuneet modernimmiksi. Sitten kävi jotain sellaista, että koskaan ennen ei ole käynyt : seinät alkoivat hohtavan katon vieressä näyttää nuhruiselta ja sävykin oli väärä tilattuun sohvaan nähden. Mutta onneksi keksimme tähän ratkaisun. Maalaamme kaikki seinät!
Iloinen maalaajapoika yrittämässä sähköiskua pistorasiasta.
Ihan kaikkea ei maalattu, yksi seinä olohuoneesta päätettiin tehdä tapetilla. Tässähän oli tietysti lasikuitutapettia liiman kanssa eli ei lähde räjäyttämälläkään. Onneksi taas K-Raudasta sai tumpelo apua. Sieltä löytyi tasoitetapetti, eli paksu tapetti, joka peitti alleen lasikuitutapetin kohoumat. Ja toimi ! Sen päälle olikin sitten (periaatteessa) helppo laittaa se viimeistelytapetti.
Tämä periaatteellinen helppous osoittautui harhaksi. Vaikka tuota tapetointia on tullut tehdyksi enemmänkin tässä elämän aikana, niin tämä oli kyllä haasteellista. O-P Karjalainen opetti teeveehaastattelussa sen tarkoittavan, että "kaikki on mennyt päin persettä". Eli haasteellista oli.
Sanduddille terveisiä, että älkää enää päästäkö Jukka Rintalaa suunnittelemaan tapetteja. Tapetin pinta oli niin herkkää materiaalia, että jos hampaita pesemättä hengitti siihen päin, niin jäljethän siihen jäi. Saatikka, että piti puskusaumaa tehdä ilman että sitä liimaa sieltä pisaraakaan tursuaisi.
Sain sitten tapetin lopuksi seinään kiinni. Tosin se viimeinen reuna kun piti leikata, niin liiman pehmentämä tapetti oli NIIN hötöistä, että edes tuliterällä mattoveitsellä ei sitä saanut siististi leikatuksi. Sellainen hieman nyrhittyhän siitä tuli. No, minähän vanhana fiksaajana ajattelin viimeistellä sen vanhalla kunnon akryylimassalla. Hyvä ajatus!
Halusin tehdä siitä oikein siistin ja käytin samaa tekniikkaa kuin silikonia laitettaessa : tulevan sauman molemmille puolille maalarinteippi, massa paikalleen ja teipit pois. Näin teinkin. Teipit lähti. Tosin lähti sen Rintalan tapetin pintaakin. Tässä vaiheessa V*****I. Verenkierto pysähtyi pitkähköksi aikaa, ja pohdiskelin, että mitä voisi heittää tai kontrolloidusti rikkoa. En keksinyt, joten tyydyin karjumaan sanoja, jotka ovat armeijassa ja nykynuorison puhekielessä hyvin suosittuja. Helpotti hivenen. Todettakoon, että Raisa eikä Jassu ollut kotona.
No, otin sitten käyttöön suunnitelma B:n ja laitoin nurkkaan leveähkön listan. Peitti.
Kun kulmaus viimeisteltiin uusilla tauluhyllyillä ja sohvatyynyillä, niin mikäpäs siinä on nyt köllötellessä. Ja tuollainen siitä tuli!
Remontti-Reiska tutkimassa rauhoittavien lääkkeiden annosteluohjeita.
Kiva lukea Puuha-Peten puuhista ja nättiä saitte aikaan. Meidän taloremontissa kävi vähän huonommin. Lattian saimme valettua, mutta sitten homma jäikin siihen. Nyt suunniteltaan vuokra-asuntoa mahdollisimman viihtyisäksi, jotta sitä voisi alkaa kutsua kodiksi. Jään innolla odottamaan mitä teillä seuraavaksi.
VastaaPoista