Vaikka päärynäpuu ei meitä

Sadollaan häikäissytkään,
muutoin satonäkymät
puutarhassamme ovat ilahduttavan
ruhtinaalliset tänä vuonna.
Pikkutomaatit taipuilevat
kypsien punaisten hedelmien painosta,
pieni kirsikkapuu yllätti
itsensäkin kirsikoiden määrällä,
luumuja tule ämpäritolkulla,
omenoita rekkakuormittain,
ja marjojakin saadaan säilöön riitävästi.

Äidin auringonkukantaimet
ovat kasvaneet näin komeisiin mittoihin,
ja ilahduttavat
aurinkoisella olemuksellaan.
Näitä katsomalla ei voi tulla
kuin hyvälle mielelle.

Omenasato ilahduttaa
viime vuotisen
huonon sadon jälkeen.
Omenoita tulee,
niin että pieniä puuparkoja
pitää tukea, jotta niiden oksat
eivät repeäisi.

Asterintaimiakin saatiin keväällä,
ja nyt maljakot täyttyvät
 värikkäistä kukista.

Lempikukkani,
syysleimu,
vaatii vielä vähän kotiutumista.
Toivottavasti ensi kesänä
saadaan runsas kasvusto
näitä upeita, perinteisiä perennoja.



Kärhö ilahduttaa meitä uudella kukinnalla.

Ja hassunhauskoja
ovat nämä kärhön siemenkodatkin.

Kuvasta puuttuvat,
meitä alati ilahduttavat,
ruokavieraat.
Tässä vietetään meidän
kesän kohokohdat,
oman perheen kesken tai
ystäväjoukolla.

Ja viholliset
senkun lisääntyvät.
Isäntää ei yhtään
ilahduttanut
naapurin raja-aitaan
kasvanut jättiputki.
No, putki palasiksi..

Ja asianmukainen hävitys.