Tyttäreni kysyi minulta edelliskesänä,
miksi ihmeessä olin aikeissa kasvattaa munakoisoa
kasvihuoneessa, koska "eihän se edes kasva Suomessa".
Olen kuitenkin kumonnut hänen ennakkoluulonsa
munakoison viljelyn suhteen, sekä parin muun
nuoren ennakkoluulot munakoison maun suhteen.
Tänä vuonna satoa tuli kappalemäärällä mitattuna
ennätysmäisesti, mutta hedelmien koko ei kyllä
ollut päätä huimaava - Kreikkalaiset juhlat täytyi
taas siirtää seuraavaan vuoteen.
Kymmenestä pikkuruisesta munakoisosta
saatiin kuitenkin reilunkokoiseen vuokaan
herkullinen moussaka - ehkä juuri sen verran,
että se saattaa motivoida kasvattamaan noita
vielä ensi vuonnakin. Tosin luulen,
että miltei mikä tahansa vihannes maistuisi
haudutettuna valkosipulisessa tomaattikastikkeessa.
Ilahduttaahan tuo kasvi ainakin
erikoisen kauniilla kukinnallaan.
Tomaatti- ja kurkkusato onnistui keskinkertaisesti;
pitkän, kuuman kesän ansiosta tomaatit ehtivät
kypsyä paremmin kuin edelliskesänä, mutta
niiden kokonaismäärä jäi kyllä edellisvuotta
reilusti pienemmäksi - tosin vietimme valtaosan
kesästä saaressa, joten ehkä hoidon vähäisyydelläkin
oli joku vaikutus.
Kurkkuja ei tullut kovin suurta määrää,
mutta kaikki kypsyneet kurkut olivat terveitä
ja hyvän makuisia.
Omenasato oli tänä vuonna ihan huikea
paitsi kappalemäärällä mitattuna,
myös omenoiden koko oli aiempia
vuosia suurempi. Suurimmat Lobot
olivat reilusti kahden nyrkkini kokoisia.
Omenoiden kokoon lienee eniten vaikuttanut
puiden leikkaaminen riittävän mataliksi ja
harvoiksi - näin on perheemme omenapuumies
minulle kertonut.
Omenasadosta pullotettiin ja purkitettiin
talven varalle niin paljon,
kuin säilytystilat antavat myöten.
Loppuja omenoita on yritetty tyrkyttää
sukulaisille ja ystäville. Onneksi kohta
tulee lunta..
Ihanaa se on kun jotain tulee :)
VastaaPoista