Pakkolomalla

Perheeni mielestä vietän parhaillaan kolmen viikon pakkolomaa. Toisilla tuota ajanjaksoa kutsutaan vuosilomaksi, mutta itse en oikein perusta tuollaisesta väkisin vietettävästä vapaasta silloin, kun sille ei ole mitään erityistä tilausta - kuten ulkomaanmatkaa. Jatkossa anonkin, että voin vuosilomalain hengen vastaisesti jakaa lomani neljän päivän mittaisiin pätkiin ja viettää nuo minilomat silloin, kun sattuu joku eurooppalainen kaupunki kutsumaan.

Nyt, kun minut on kuitenkin passitettu kolmen viikon lomalle kylmään ja sateiseen kesäsäähän, voi tuon ajan tietty käyttää tehokkaasti vaikka mökkiä remontoimalla. Isännän näppärissä käsissä syntyy joka viikko uusi patio, mutta en itse noita osaa tehdä, niin tyydyn maalaushommiin.

Eilen päätin siistiä ajan melko kovin kourin koetteleman aittamme.  Siellä olivat jo rohkeimmat parina viikonloppuna yöpyneet, mutta ympäristö oli kyllä tosi ankea.  Seinien pinkopahvit olivat aikojen saatossa tummuneet kosteudesta, noesta ja savusta. Alunperin ajattelin repiä ne kokonaan pois, mutta isännän remonttitaitoinen sisar kyseenalaisti poistamisen tarpeellisuuden. Päätin kokeilla, mitä maalin avulla saisi aikaan ja niinpä olen viettänyt kaksi päivää aitassa levittäen ensin maalia telalla seiniin ja sitten tänään jo oviin ja ikkunankarmeihin.

Maalaushommissa kyllä pää lepää, kun ajatusten voi antaa vaellella rauhassa ja terästäytyä vain välillä huomaamaan, miten valmista pintaa syntyy ja huone ympärillä muuttuu koko ajan mukavammannäköiseksi.

Seuranani aitassa oli pikkuisen alle sata itikkaa. Luulen, että ne olivat miespuolisia, koska ne eivät olleet juurikaan minusta kiinnostuneita,  vaan pörräsivät inisten ympäriinsä omissa hommissaan.

Patio on valmis, ympäristöä täytyy vielä
vähän siivoilla.

Tässä vähän esimakua, tuskin maltan odottaa, että
saa tänne tekstiilit ja tavarat paikoilleen.

Kyllä tässä maisemassa toisaalta voi
lomailla vaikka vähän pakostikin. 

Ja sauna lämpiämään...