Joulun odotusta

Intohimoisen jouluihmisen mielestä on ihan käsittämätöntä, että kaikki eivät suurimmasta vuotuisesta juhlastamme jaksa innostua samoin kuin itse. Joku ei jaksaisi kuunnella joululauluja ostoskeskuksissa, toista ärsyttävät monenkirjavat jouluvalot ikkunoissa ja kolmas ilmoittaa työpaikan lounaspöydässä kovaan ääneen, ettei heidän perheessään laiteta jouluruokaa, eihän siitä edes kukaan pidä.

No, kaikki eivät pidä samoista asioista, eikä tarvitsekaan, suokaamme jokaiselle vapaus viettää oma Joulunsa kuten haluaa. Olen itsekin viettänyt useita Jouluja matkoilla kotimaassa ja ulkomailla, kotona ja kylässä. Yhtä ainoaa Joulun konseptia tai joulustressiä en ole löytänyt, olenpa sitten valmistellut Jouluni Strömsön tyyliin pienintä yksityiskohtaa myöten suurelle joukolle tai pakannut bikinit matkalaukkuun ja toimittanut viimeiset paketit saajilleen matkalla lentokentälle.

Joulusta voi nauttia niin monella tavalla. Joulutunnelmaa löytyi jopa lentokenttähotellin aamiaisella Jouluaattona aamuviideltä, kun kaneli tuoksui joulupuurossa. Tunnelma ja muistot syntyvätkin usein pienistä asioista, kuten jouluisista tuoksuista, rakkaista joululauluista tai lumen narinasta kengän alla. Hyvän ruoan intohimoisena ystävänä koen, että oman Jouluni kohokohdat liittyvät ystävien ja läheisten kanssa nautittuun perinteiseen jouluruokaan kinkkuineen, kaloineen ja laatikkoineen tai sitten rakkaan kanssa kahdestaan nautittuun vähemmän perinteiseen jouluruokaan Miamin öisellä kadulla tai Prahan joulutorin vilskeessä. Hyviä Jouluja kaikki.

Lapsuuden Jouluista mieleen on iskostunut jouluvalmistelujen tärkeys. Äiti valmisteli Joulua tunteella ja taidolla, ilman suurta kiirettä ja draamaa, vaikka työssäkäyvänä hän varmaan itsensä joskus väsyneeksi tunsikin, ja tuskin hänellä aikaakaan ihan rajattomasti oli. Meidän Joulumme kohokohta oli jouluaaton päivällinen herkkuruokineen, pukkeineen, lahjoineen ja kaiken kruunaavine luumukiisseleineen ja kermavaahtoineen. Ruoka laitettiin huolella, ja katettiin kauniisti koristeltuun pöytään - ja korjattiin myös pois, lapsuudenkodissani ei ollut yöllä ruokaa pöydässä tarjolla, mutta jääkaapista löytyi aina graavilohta, piirakoita, silliä ja tietysti kinkkuakin yölliseen nälkään tai ihan vain suklaan aiheuttaman kuvotuksen torjuntaan.

Kotoa opittua lienee tuo intohimoni jouluvalmisteluihin. Vaikka tänäkään vuonna ei ole tarkoitus Joulua kotioloissa viettää, ei mikään estä kotia jo marraskuun puolella koristelemasta tai jälleen kerran yhtä ovikranssia askartelemasta. Siitä se sitten alkaa..