Perjantaina piipahdimme Imatran Rossoon, Putouksen sketsihahmo Antskun kantapaikkaan. Eekoo on aivan loistavasti osannut hyödyntää viihdeohjelman yllättäen tuottaman julkisuuden, ja ottanut tilanteesta kaiken irti. Ruokalistan lisäsivulla oli listattuna Antskun drinksut, ja tietysti pasta carbonara. Sinällään pikkuisen harmittaa tuon loistavan ruokalajin maineeseen tästä väliepisodista tarttuva sivumauste. Pasta carbonara on ollut Italian matkojemme perusruoka ja söimme jokunen vuosi sitten Como-järvellä aivan loistavan annoksen tuota maukasta pastaa, mutta jotenkin senkin hohde himmenee..
Imatran Rossossa on aina nopea, hymyilevä ja asiantunteva palvelu. Perjantaina teimme poislähtöä ja mieheni vilautti maksukortteja kädessään ohikulkevalle tarjoilijalle tarkoituksenaan pyytää lasku. Ele ei ehkä ole ihan kauneimpien käytöstapojen mukainen, mutta yleisesti käytetty. Tarjoilija yllätti meidän vetäisemällä vauhdikkaasti maksupäätteen vyöltään aivan lännenmiesten tyyliin. Tuolla vetonopeudella olisi pärjännyt hyvin aikoinaan myös Lännen kaksintaisteluissa. Purskahdimme nauramaan, ja tarjoilijaparka häkeltyi pelästyen, että pidimme hänen nopeaa reaktiotaan jotenkin negatiivisena. Ei suinkaan, rauhoittelimme häntä, ele oli vaan ihan äärettömän hauska - ja kuvastaa tietty ravintolan nopeaa palvelua. Sinne suuntaamme taas seuraavankin kerran, kun nälkä kurnii suonissa ja taloutemme emäntää laiskottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti