 |
Parin viikon takaisella Kokkipuotivierailulla iskimme silmämme hauskaan koivuvarvun nykyversioon. Tällä alumiinisen tuntuisella puikolla siis voisi pakkauksen tietojen mukaan tarkastaa kakun kypsyyden. Serkkuni ihastui tuosta niin, että osti sisarelleni ja minulle tuollaiset matkamuistoksi. En yleensä innostu eri käyttötarkoituksiin suunnitelluista täsmäleluista, mutta tämän testaamista odotin tosiaan innolla. |
 |
Paistoin perinteisen tiikerikakun ja tökkäsin toiveikkaana uuden mittatikun kakun paksuimpaan kohtaan. Olin kaikesta huolimatta hiukan yllättynyt, kun tikun pää värjäytyi punaiseksi, ja osoitti siten toivotusti kakun kypsäksi. Varmuuden vuoksi tarkistin tuloksen puutikulla, jonka olin varannut tuohon tarkoitukseen. Puutikku pysyi puhtaana ja kakku oli siis kypsä - molemmilla mittareilla mitattuna. |
 |
Oli ilmeisen hyvä mittari, kakusta tuli muhkea ja makoisa. |
 |
Omenatorttu ei ulkonäöllään hurmannut, mutta yhtään sitäkään ei tarvinnut pois heittää. |
 |
Tämä torttu oli jo lähes kadonnut - jos ei parempiin, niin ainakin yhtä hyviin suihin - ennen kuin sunnuntain kahvivieraat edes saapuivat. Nautittiinkin tuo, ennakkosuunnitelmista hiukan poiketen, lauantai-iltana kahvin kera tortillojen painikkeeksi . |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti