Huvila ja huussi

Huussi meillä on, mutta huvila on melkoista liioittelua. Oman saaren ostaminen on kuitenkin lisännyt entisestään intohimoani erilaisia mökkien ja asuntojen tuunausohjelmia kohtaan. Koko talven tillitin teeveestä kaikki kohdalle osuneet sisustusohjelmat ja yritin imeä niistä hienoja vaikutteita itseeni.

Olen oppinut noista ohjelmista kaksi asiaa. Ensimmäinen, ja ehdottomasti Huvilaa ja Huussia leimaavin ilmiö, on kaikkien mahdollisten sisätilojen puupintojen maalaaminen valkoisiksi, tai vähimmilläänkin harmaiksi, saunassa tietty mustaksi. Hienoinkaan vanha hirsipinta ei ole turvassa Anitan suurelta siveltimeltä.

Valkoiseksi maalaamisen ehdottoman tärkeyden olen sisäistänyt niin vahvasti, että huomaan suorastaan puolustelevani tuttavillemme, miksi olen päättänyt säästää sata vuotiaat hirret niiden alkuperäisessä asussaan tai miksen aio maalata hienoa lankkulattiaamme harmaaksi.

Sain hiukan helpotusta sisäiseen tuskaani, kun huomasin, että pari kertaa ohjelmasarjan aikana kuitenkin säästettiin seinien väri, ja huvilan sisäilme raikastettiin valkoisilla tekstiileillä ja ikkunanpuitteilla. Tähän minäkin taipuisin - ja saisin ehkä sisäisen rauhan, voisin ehkä jopa lopettaa selittelyt. Siispä lähetin (taas kerran) puolison maalikauppaan. Lapussa luki "Pika-Teho, sävy Kalla".

Kuvat puhukoot puolestaan, ei ehkä ihan ohjelman tasoa - mutta eihän meillä ole huvilaakaan! Tekstiilit päivitän kunnolla vasta ensi keväänä, talven yli kylmillään olevaan mökkiin ei enää syksyn jo häämöttäessä kannata uusia tekstiilejä veneellä raahata, paluumatkalla ne jo miltei pitäisi tuoda pois.





 

 

Ja se toinen mökintuunausohjelmista mieleen jäänyt asia oli puiset ritilät saunan lattialle -eikä niitäkään tarvita, kun saunaan vaihdetaan kokonaan uusi lattia.