Sunnuntaiaamupäivälle sopivaa hommaa oli pieni möyrintä pihalla. Meillä työnjako oli miesnäkökulmasta mieluisa: rouva teki raskaammat hommat kottikärryjen kanssa ja heikompi sukupuoli sipisteli oksasaksien kanssa omenapuiden kimpussa.
Itse olen mansikkapenkin siistinyt keväisin kevyesti katuharjalla, mutta kun tuo vaimo on sen nyt kaksi kertaa tehnyt, niin lopputulos on paljon, paljon parempi.
 |
Helppohan se on saksilla! |
 |
Ja näin söpö siitä sitten tuli. |
Itse keskityin omenapuiden leikkaamiseen. Kun viime kesänä ei noita omenoita tullut käytännössä lainkaan, niin oli sitä kasvuvoimaa sitten riittänyt oksien kasvattamiseen liiankin kanssa. Uutta kasvustoa oli ihan älyttömästi pariin nuoreen puuhun ehtinyt viime vuoden aikana kasvaa.
 |
Vaikka kuva ei ihan sitä kerrokaan, niin puu oli täynnä uutta oksaa. |
 |
Ja tällainen oli lopputulos |
Loppuun vielä maininta, että olen palauttanut puolet miehisyydestäni, ostin katkaisusirkkelin. Se puuttuva puolisko tulee täytettyä, kun vielä hankin sen ensimmäisen moottorisahani...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti