Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi ristimme saaremme uudelleen
Notöksi - kuulostaahan se ehkä vähän hienommalta ruotsiksi.
Tai ainakin voimme sanoa, ettei ehkä ihan niin kuin St.., mutta
kuitenkin aika hyvin - niin kuin Notössä.
 |
Notössä tuulee onneksi melkein aina, tuuli vaan ei suostu asettumaan kuviin, sitä ei saa vangituksi kameraan. Rantaa lyövät valtavat tyrskyt näyttävät kuvissa pikkuisilta laineilta, joiden joukkoon on erehdyksessä eksynyt vähän vaahtoa. |
 |
Tuuli viuhuu koivun oksilla, kieputtaa niitä ja antaa kyytiä viimeisille keltaisille lehdille. Kun maahan pudonneita lehtiä vähän nostaa haravalla, tuulenpuuska kuljettaa ne saaresta pois, kuin luonnon oma jättimäinen lehtipuhallin. |
 |
Kaislikko suhisee tuulessa, selältä vyöryvät aallot hidastavat kohisten vauhtinsa rantakivikkoon. |
 Savun tuoksu, tulen lämpö ja rätinä; tässä hommassa mieli lepää ja ajatus kirkastuu - ellei se sitten hämärry liiasta savun haistelusta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti