Olen ollut tekemässä jotain peruuttamatonta. Tänään on pihallemme yhtä aikaa kanssani (siis vuonna 1960) ilmestynyt kuusi kaadettu. Tämä kaikki nämä vuodet varjostanut ja kuivia neulasia kylvänyt puu sai lempeän lähdön ammattitaitoisen saattohoitajan eli metsurin hellissä käsissä.
Oli ammattimies. Kiipesi tolppakengillä puuhun kun orava. Ylös mennessä karsi oksat ja alastullessa pätki puun palasiksi. Tunti ja puu oli alhaalla, vaikuttavaa!
Laitan tuohon alle kuvasarjan, joka kertoo enemmän kuin kahdeksan sanaa. Rauha hänen (siis puun...) muistolleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti