Joulu Prahassa

Joulua voi viettää
niin monella tapaa -
vaikka Joulupäivää Prahassa
maisemahississä.

 

Jouluaattona Prahan vanhankaupungin
keskusaukiolla oli kiireetön,
leppoisa tunnelma.
Joka toisesta myytikojusta
saattoi löytää jotain syötävää tai juotavaa;
lämmintä viiniä, olutta,
savustettua kinkkua, makkaroita
ja leipää, kauniita perunalastuja tötteröissä,
trdleita ja muita herkkuja. Muissa kojuissa myytiin
jotain jouluista rihkamaa,
tai taidokkaita koristeita ja käsitöitä.

Erityinen herkku paikallisten
mielestä (ainakin syöjien määrästä
päätellen) oli
avotulella savustettu kinkku,
josta myyjät vuolivat lautaselle
muhkeita siivuja ja niitä sitten
nautittiin vaalean leivän kera.

Trdl..it, tai jotain sinnepäin, olivat
myös suositttua naposteltavaa.
Nämäkin paistettiin hiilloksen päällä,
joten savua ja tuoksuja torilla riitti.
Ja maistamattahan näistä
ei selvinnyt -
hyviä olivat tietty;
vähän niinkuin munkkitaikinaa,
joka oli paistettu ilman rasvaa.

 

 

Joulupäivän lounaalla vanhankaupungin
aukion laidalla ulkoilmaravintolassa -
lämmitinten ansiosta tunnelma oli
paitsi muuten mukava,
myös lämmin.

 

Taisi taas löytyä
uusi sielunmaisema
entisten lisäksi;
Nerudova- ihana kapea katu
kiipeää kohti Prahan linnaa.
Täällä olisi viihtynyt pidempäänkin -
ehkä siksi tulimme tänne myös
seuraavana päivänä.

Ylhäältä kukkulalta
oli mahtavaa näkymää Prahan
linnaan päin. 

Jälkiruokaa,

 jälkiruokaa

 
ja tääkin taisi olla... jälkiruokaa.
Ylipäätään jälkiruoat ja lattet olivat
tosi hyviä.
 

Suklaahommia

Tehtiin vähän suklaahommia -
sulateltiin valmiit tuotteet ja
puuhailtiin kovasti, että
saatiin tehtyä niistä uudet tuotteet.

Valkosuklaa pitäisi saada
osumaan tänne pussiin. 

Raaka-aineita 

Sulaa suklaata
temperoitumassa 

Valmiit tuotteet pussissa 

Vielä yksi kukkakimppu
valmistumisen kunniaksi -
nämä ovat toinen toistaan ihanampia. 

 

Syksyn juhlia

Tänä syksynä on juhlittu ystävien kesken tavallistakin enemmän. Pimeinä loppukesän öinä grillailtiin porukalla, sitten vietettiin ilta entisten tyttöjen kanssa, nautittiin glögiä ystävien seurassa, kerta jos toinenkin on kahviteltu porukalla ja nyt viimeisimmät kekkerit vietettiin synttäreiden merkeissä.

Juhlia rakastavalle niiden järjestäminen on aina yhtä elähdyttävää. Tarjoilujen ja kattauksen suunnittelu, tarpeiden hankkiminen, leipominen ja valmistelu vie mennessään ja toisinaan täytyy tietoisesti hillitä itseään, ettei tarjoilun määrä tai laatu karkaa ihan kokonaan käsistä. Tosin ei siitä aina taida olla uhkaa, koska tyttäreni  totesi entisten tyttöjen iltaa valmistellessamme, että ”voihan sen näinkin tehdä, että ostaa vaan valmiita juustoja ja laittaa ne pöytään”. Itse luulin suunnitelleeni ja panostaneeni tarjoiluun ja esillepanoon, vaikka en ollut omin käsin juustoja kypsyttänytkään .

Itse tehtyä, suunniteltua ja valmisteltua – useimmiten makeaa kahvileipää - täytyy kuitenkin aina olla tarjolla. Kaikkein parasta on, kun pääsee tarjoamaan jotain oman puutarhan tuotteista valmistettua. Sen vuoksi meillä usein käytetäänkin täytekakkujen täytteenä karviaishilloa, puutarhamarjoja tai omenatuotteita. Viimeisimmissä juhlissa saimme nauttia ihanasta kirsikka-kinuskitäytekakusta, joka todella oli viedä kielen mennessään. Kirsikkahilloa keitettiin viime syksynä ensimmäisen kerran, ja mikäli satoa saadaan, keitetään varmasti jatkossakin – se on osoittautunut ihan loistavaksi jogurtin lisäkkeeksi  ja leivonnaisiin saa sen avulla hienostunutta aromia.

Myös appelsiinisuklaakakku oli menestys – vaikka appelsiinit eivät oman puutarhan satoa olleetkaan. Se sai alkunsa pari iltaa ennen synttäreitä, kun tyttäreni kanssa mietimme, mitä muuta valkosuklaakakun kuorrutukseen voisi käyttää kuin niitä iänikuisia punaherukoita. Päädyimme appelsiiniin, joka osoittautuikin ihan loistavaksi pariksi valkosuklaamousselle, jota oli vähän ryyditetty tummasuklaarouheella.

Lisäsin alle kuvat noista konditoriataidon mestarinäytteistä ;)

 

Joulun odotusta

Vähän jouluisempaa ilmettä
olohuoneeseen tuovat nämä
oksat, jotka äiti on näppärin
pikku kätösin loihtinut kukkimaan.

Kranssikin on äidin pajasta,
koristelu on tällä kertaa omaa
tuotantoa - näyttää
vielä hehkeämmältä luonnossa,
joulukuinen iltapäivän valo ei oikein riittänyt
amatöörikuvaajalle.

Amaryllis viihtyy hyvin
tällaisessakin seurassa.
 Saimme tämän todella upean
kimpun lauantai-iltana glögille
kutsutuilta ystäviltä.
 

Amerikkalaistyylinen
bling-bling Joulu on erityisesti
minun mieleeni. 

Yksinkertainen joulutähti-istutus
toi joulutunnelman sohvanurkkaukseen. 

Fiilistelimme Jasmiinan kanssa
aamupalalla vähän edellisillan
rääppiäisten merkeissä.
Harmitti kyllä melkoisesti,
kun en tohkeissani ottanut kuvaa
alkuperäisestä glögikattauksesta.
 

Ensilumi

Joulukuun alkamisen kunniaksi
satanut ensilumi
peitti tuijat
untuvanpehmeään vaippaansa.

Näkymä naapuritaloon muuttui
talvisessa iltapäivän auringossa
miltei satumaiseksi.

Kannuun kerätyistä
nauhuksenkukista tuli kuivuessaan
näin viehättäviä palleroita.
 

Penkkiin jätetyt nauhukset
sen sijaan muuttuivat talventörröttäjiksi.

Kärhön veikeän näköiset
siemenkodat
koristavat talvista patiota.

 

Syysasteri on kyllä
pihamme sitkein kukkija. 
Joulukuun 1. päivänä se
vielä kurkistelee lumen alta.

Kun ulkona on pimeää,
lumi ja kylmyys valtaa maan,
sytytän kynttilän
adventin kunniaksi,
tuokoon se valon ja lämmön
sydämiimme.
Kohta taas aurinko nousee -
talvipäivän seisaukseen on vain
20 päivää..