Vene sai uuden paikan

Ainoa varsinainen laituri mökillämme oli uimamielessä käyttökelvoton, koska vene oli vallannut koko laiturin päädyn. Toisella sivustalla oli kaide ja toisella pohjasta törrötti metalliputki, joka oli juntattu pohjaan kiinni niin vahvasti, että irti ei lähtenyt.

Harkitsin välillä veneen paikaksi poijua, mutta kyllähän sen käyttö vähän hankalaa on. Ratkaisin ongelman siten, että laitoin kaksi kakkosnelosen pätkää laiturin kylkeen kiinni päällekkäin ja siihen vielä päälle laiturin levyisen rallilaudan, niin veneen sai sen verran irti laiturista, että putki ei enää siihen osu. Ruuvasin lenkit kanteen kiinni ja veneen niihin.

Nyt saa sitten uimatikkaat asennettua keulaan, ja halukkaat pääsevät hyppimään laiturilta järveen.

Siellä se nyt on, laiturin kyljessä kiinni.

Aitan edusta siistiksi!

Aitan edustahan näytti siis tältä :

Saaren edellisen omistajan harrastus oli polttopuiden teko. Niitähän oli sitten kertynyt pinojen muodossa joka puolelle saarta varmasti reilusti toista kymmentä kuutiota. Puolentoista vuoden porruuttamisen jälkeen ollaan päästy vasta alkuun niiden tuhoamisessa.

Aloimme miettiä, että mitä ihmettä niille haloille oikein keksisi. Ratkaisuksi kehitettiin aitan "takaseinällä" olevan vajan jatkoksi halkokatos. Leveyttä sille tulisi lähemmäs neljä metriä, korkeutta n. 1,5 ja syvyyttä kahden halon verran. Kyllähän siihen jo 4-5 kuutiota saisi hukattua! 

Kierrätys on ollut meillä kantavia ajatuksia, niin nytkin. Aitan alta etsin kaiken sopivan puutavaran, esimerkiksi vanhan saunan oven rungosta sai kaksi "kattoparrua".  Pystytolpat taas ovat vanhasta venetelasta.

Halkotilojen päihin ja väliin sai laudat siitä samaisen saunan oven paneeleista. Kun koko rungon maalasi rakennuksen harmaalla, niin ihan hyvältähän se näytti.

Enää puuttuu palahuovat katosta, ja sitten on valmista. Ja kun katos on täytetty, niin rakennuksen toisella puolella näyttää tältä

Vaimoni on ennakkoluulottomien ideoiden ehtymätön lähde. Hän toivoi saunan seinustalle halkohyllyä. En oikeastaan ollut sellaisesta ennen kuullut, mutta selityksien jälkeen sain käsityksen millaista tarkoitetaan. Ja sitten rakentamaan. Vanhaa seinän rimaa löytyi aitan alta sen verran, että hyllyt saatiin kasaan. Kun rakennelman maalasi saunan seinän värillä (sama harmaa kuin aitassakin), niin lopputulos on hyvä. Nyt on meillä sitten halkohylly!

Mitä? Etkö ole koskaan kuullut halkohyllystä?

Paljon tapahtunut, vähän blogattu...

Kyllähän tässä mökkirintamalla on hyvinkin paljon tapahtunut sellaista, josta olisi voinut tännekin  kirjoittaa. Jostain syystä vaan tuo saha pysyy paremmin kädessä kuin tietsikan hiiri. Mutta nyt viimeinkin pientä raportin tynkää mökin rakentamispuolen tapahtumista. Emäntä sitten kertonee omista urakoistaan.

Kevään ensimmäinen hanke oli saaren edellisen emännän elämäntyön, mökiltä saunalle johtavan käytävän, tuhoaminen. Naapuri-Sirpa oli elävästi kertonut miten "Senttu" oli kaivanut lapion, kirveen ja rautakangen avulla kivet ja juuret pois. Tämä minun oli todella helppo kuvitella ja ymmärtää, sen verran pääsin sitä itsekkin kokeilemaan.

Käytävälle oli aseteltu 20 kappaletta 40*40 laattoja, jotka oli huolellisesti ympäröity pyöreillä Hietasaaresta varta vasten haetuilla kivillä. Näiden poistolla touhu alkoikin. 

Mökin ja saunan korkeuseroa oli sen verran, että yksi askelma matkalle tarvittiin. Alkuperäinen ajatukseni oli laittaa se saunan pation ja kulkusillan liittymiskohtaan, koska silloin välttyisin kaivutöiltä. Keskusteltuani rakkaan vaimoni kanssa päätinkin aloittaa kulkuväylän pation tasosta ja laittaa sen rapun hieman kauemmaksi. Ja paremman näköinenhän siitä tietenkin siten tuli, myönnetään...

Pari metriä lapion syvyydeltä maata pois,
loppu sujuikin sitten helpommin.

Vanhoista laatoista sai erinomaiset perustukset, kakkosneloset juoksuiksi ja rallilauta päälle. Edellisistä patioista jääneet pätkät sai hienosti hukattua siinä samalla. 

Kylläpä nyt kelpaa tepastella vaikka sukkasillaan saunalle! Katsotaan, josko valmiista tuotteesta saisi vaikka jossain vaiheessa kuvankin tänne.